Tällä iällä ei enää notkuta vapaa-ajalla Essolla kahvilla tai maata sohvalla jouten, vaan tehdään koulutöitä joka ikisenä vapaahetkenä. Siis tarkoitan ihan jokaikisenä vapaa hetkenä. Kun on 15 minuuttia aikaa lukea kirjanpidon kirjaa jauhelihakastikeen kypsyessä, niin siihen tartutaan ja omaksutaan tekstiä, ja kun on aika pistää maaten ja tarttua kirjaan, niin silmissä vilisevät englannin business-sanastot. Työ kantaa heldelmää, vaikkakin herpesrakkulan ja selän vihoittelun saattelemana, mutta arvosanat puhuvat puolesteaan! Nyt ropisee hyviä ja kiitettäviä, vaikka rima oli joissain aineissa laitettu todella alas: ihan vain läpipääsyyn.
Nyt ei saa sokaistua, vaan jatkaa tarpomista opinsuolla! Hyvä Minä. Hyvä mun tiimityöskentelyryhmä.
Kun avaa silmät, näkee aarteita.
 |
| suppilovahveroiden supermarketista. Saalis noin 45 minuutin sieniretken tuloksena.. |
No comments:
Post a Comment