Hätkähdin eilen erästä poppia soittavaa radiokanavaa kuunnellessani. Juontaja kertoi jonkun suomalaisjulkimon lähtevän Los Angelesiin kokeilemaan siipiään näyttelemisessä. Seuraavassa spiikissä hän sanoikin näyttelijän lähteneen New Yorkiin, jonka jälkeen toinen juontaja korjasi: "tarkoititko kuitenkin sinne Los Angelesiin...", johon tämä kaupunkeja suustaan suoltava toimittaja vastasi: "eikö Los Angeles ja New York ole meille suomalaisille ihan sama asia? Amerikassa molemmat!"
Suuni loksahti auki ja ylitseni virtasi epätoivoinen järkytys. Herran jumala, minkälaisia ihmisiä radiossa työskentelee. Se että pitää Los Angelesia ja New Yorkia samana asiana on yhtä hirveää kuin, että joku amerikkalainen sanoisi, että oliko se Turku vai Oulu. Ihan sama Suomessa kuitenkin. Tai Helsinki vai Rooma, Euroopassa molemmat..
Amerikasta Suomeen muutettuani huomasin tosin, että meille suomalaisille riittää, jos kertoo asuneensa tai matkailleensa "Amerikassa". Kuulijaa harvoin kiinnostaa missä päin Amerikkaa sitä on oltu. Samoin vaikka usein kuullut toteamukset "Amerikassa ei ole mitään nähtävää" tai "Amerikkalaiset ovat tyhmiä". On aika uskaliasta vetää yhteinäisiä johtopäätöksiä suuresta osavaltiosta, johon mahtuu suurkaupunkeja ja maaseutua, erämaata, järviä ja rutosti rantaviivaa, lunta, aurinkoa, kylmää ja kuumaa, kaktuksia, vesiputouksia jne jne. Mentäessä rannikolta toiselle ihmiset ja ympäristö muuttuvat. Voi kun sen voisi ymmärtää! Ja ehkä olisi parempi kommentoida vasta sitten kun on käynyt paikan päällä, eikä ainoastaan televisiosarjojen perusteella.
Vaihdoin muuten kuvotuskommenttejen jälkeen äkkiä radiokanavaa. hyppäsin eräälle Ylen kanavalle. Siellä oli vähän sama meininki: "hei, tuon laulajan nimi muistuttaa jotain hampurilaisen nimeä.." ja hekottavat toimittajat maistelivat laulajan hampurilaisnimeä nauravalla äänellä..
Suljin radion.
Mietin mitä radiotoimittajille on tapahtunut. Missä on hyvä asianmukainen huumori? Vai haluavatko suomalaiset oikeasti kuulla sivukorvallaan pelkkää moskaa? Johtuuko sivistymättömyys siitä, että monet radiotoimittajat tulevat kansanopistojen vuoden mittaiselta radiolinjalta vai siitä, että ovat vielä niin nuoria ja kokemattomia. Uskon tosin, että oma 11-vuotias poikanikin olisi ihmetellyt tuota Los Angelesin ja New Yorkin "samanlaisuutta", sillä hän tietää missä kaupungit sijaitsevat kartalla.
P.S Radiotoimittaja oli kauan, ja on ehkä vieläkin yksi haaveammateistani. Minusta on ihanaa kuunnella miellyttävää radioääntä ja ihan harrastuksekseni bongailen ihmisten radioon sopivia ääniä. Yleensä "hyväradioääniset" tuttuni ovat minulta kuulleet "hei, sun äänesi sopisi tosi hyvin radioon" kommentin. Kriteerini on nähtävästi tosin noussut. Pelkällä äänellä ei pärjää, pitää olla myös jotain sanottavaa!
No comments:
Post a Comment