päätä särkee, hartiat on jumissa ja kurkussa on inhottava "tunne", mutta mikä ihana aamu ulkona odottikaan kun itsensä sai suihkun kautta ylös ja ulos! Tunnelmaa auttoi tänä aamuna iloinen ja hyväntuulinen kuopus, joka itsenäisesti valmistautui tarhamatkalle ja oli innoissaa siitä, että sai potkiskella kilometrin tarhamatkan potkulaudallaan.
Vaikka en olekaan syysihmisiä, niin todettava on, että raikas, rauhallinen aamu auringonpaisteessa saa hyvälle tuulelle ja piristää. Varsinkaan kun ei ole kiire minnekään! Tänään olen nimittäin opiskelija. Minua ilostuttaa ja minä olen kaivannut näitä aamuja, kun ei tarvitse juosta tukkaputkella tarhaan ja töihin, vaan voi rauhassa kävellä lapsen tahtisesti ja jutustella mukavia. Sitä paitsi lähempänä kello yhdeksää kaikki kiireiset ihmiset ovat jo töissään ja koululaiset koulussa. Jäljellä ovat vain me, joilla ei ole kiire, ja joilla on aikaa tervehtiä tuntemattomia vastaantulijoita. Ah, että nautin. Aamuaurinko saa ihmiset hymyilemään. Koiranulkoiluttajat, aamun eläkeläiskaupassakävijät ja me vähän myöhässä tarhaan menijät hyväntuulisina raikkassa syysaamussa, hymyillen! Tunnelma on jostain syystä täysin erilainen iltapäivällä. Harva tuntematon enää tervehtii. Kaikilla on taas kiire ja hymytkin ovat poissa.
Tälläisiä mietteitä tänä aamuna. Statuksella: opiskelija.
No comments:
Post a Comment